Eristeet

Pientaloratkaisut eri aikakausille

Rintamamiestalot ja sitä vanhemmat talot

1940-luvulla ja aiemmin rakennetut talot ovat pääsääntöisesti hirsitaloja. Seinät näissä taloissa ovat yleensä n. 150 mm paksuista hirttä. Vanhan hirsitalon korjaaminen vaatii huolellisen suunnitelman ja oikeanlaisen korjaustavan. Hirsitalojen lämmitysjärjestelmänä käytettiin tyypillisesti uuneja, joita oli talossa yleensä useita.

1950-luvun talot ovat tyypillisiä rintamamiestaloja, joita on vielä runsaasti jäljellä. Purutalot korvasivat aikanaan vuosikymmenen vaihtuessa hirsitalot. Nykypäivänä 1950-luvulla rakennettujen talojen ovissa, ikkunoissa ja eristyksissä on tyypillisesti parantamisen varaa ja asunnot ovat usein vetoisia. Eristeet ovat painuneet, talotekniikka vanhentunutta ja talot ovat elinkaarensa lopulla.

Runko:

  • Tyypillisesti 100 mm puuta. Paperi ja laudoitus ovat molemmin puolin runkoa. Väli on täytetty sahanpurulla, kutterin lastulla tai näiden sekoituksella.

Yläpohja:

  • Yläpohjassa eristeenä sahanpurua, kutterinlaskua tai näiden sekoitusta 250-300 mm.

Lisäeristämisen ratkaisut:

Kingspan Therma TP10 -eristeratkaisulla ullakko saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön, kun tila jää mahdollisimman korkeaksi ja hyötykäyttöön jää mahdollisimman paljon neliöitä. Suositeltu eristeratkaisu on Kingspan Therma TP10 120 mm asennettuna kattotuolien väliin ja yhtenäisenä kerroksena sisäpintaan.

Seinien sisäpuoliseen lisäeristämiseen soveltuvat Kingspan Therma TW56 Anselmi tai Therma TP10 -eristelevyt.

Talon ilmanvaihto järjestetään remontin jälkeen joko painovoimaisena tai koneellisesti, eli eristeratkaisu ei vaikuta ilmanvaihdon tarpeeseen.

1960–1970-lukujen talot

1960-luvun alusta seuraavan vuosikymmenen puoliväliin villaeristeet korvasivat heikommin eristävät purueristeet. Talojen julkisivumateriaaleina käytettiin puuta ja kiveä. Ulkoa päin kivitalot ovat tyypillisesti hyvässä kunnossa. Puuosat, ikkunat ja ovet alkavat tavallisesti lähestyä elinkaarensa päätä.

Kivitalojen sisäpuolelle kannattaa lisätä eristyksiä remontin yhteydessä. Puutalojen osalta lisäeristäminen julkisivuremontin yhteydessä on myös aina suositeltavaa.

Runko:

  • Seinissä eristepaksuus säilyi jokseenkin samana kuin puruseinissä, eli 100 mm. Sisäverhouksena on yleensä lastulevy ja tuulen suojana bituliitti.

Yläpohja:

  • Tyypillisesti villaa, noin 150-200 mm.

Energiakriisi pakotti rakentajat keskittymään 1975–1983 paremmin eristettyihin rakenteisiin. Tiiliverhous oli yleistymässä puurunkoisissa taloissa. Ikkunoita pienennettiin ja siirryttiin kolminkertaisiin laseihin. Eristepaksuudet kasvoivat seinissä 150 millimetriin. Tiiliverhoillut talot ovat tyypillisesti ulkoapäin kunnossa. Puuosat, kuten ikkunat ja ovet vaativat huoltoa ja korjausta. Ilmanvaihto on yleensä 1970-luvun taloissa puutteellinen.

Runko:

  • Seinä 150 mm eristevahvuus (villa ja tuulensuoja).

Yläpohja:

  • Tyypillisesti villaa noin 200-250 mm. Ennen energiakriisiä 150-200 mm.

Lisäeristämisen ratkaisut:

Kingspan Therma TP10 -eristeratkaisulla ullakko saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön, kun tila jää mahdollisimman korkeaksi ja hyötykäyttöön jää mahdollisimman paljon neliöitä. Suositeltu eristeratkaisu on Kingspan Therma TP10 120 mm asennettuna kattotuolien väliin ja yhtenäisenä kerroksena sisäpintaan Kingspan Therma -eriste 30 mm.

Sekä ulkoseinissä että yläpohjassa voidaan eristeet vaihtaa Kingspan Therma -eristeisiin. Tällöin eristepaksuudet pysyvät samoina, lämmöneristyskyky on helposti tuplattu ja rakenteen tiiveyttä parannettu huomattavasti. Erillistä tuulensuoja- tai höyrynsulkukerrosta ei tarvita.

Seinien sisäpuolinen lisäeristämiseen soveltuvat Kingspan Therma TW56 Anselmi tai Therma TW55 -eristeet.

Talon ilmanvaihto järjestetään remontin jälkeen joko painovoimaisena tai koneellisesti, eli eristeratkaisu ei vaikuta ilmanvaihdon tarpeeseen.

1980–1990-lukujen talot

Talot, jotka on rakennettu 1980-luvun puolivälin jälkeen, ovat yleensä huomattavasti energiaa säästävämpiä ja mukavampia asua kuin edellisten vuosikymmenien talot. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys alkoi yleistyä 90-luvun puolivälissä.

Runko:

  • Seinissä on yleensä 150–200 mm:n lämmöneristys

Yläpohja:

  • Eristetty 250-300 mm puhallusvillalla

Lisäeristämisen ratkaisut:

Sekä ulkoseinissä että yläpohjassa voidaan eristeet vaihtaa Kingspan Therma -lämmöneristeisiin. Tällöin eristepaksuudet pysyvät samoina, lämmöneristyskyky on helposti tuplattu ja rakenteen tiiveyttä parannettu huomattavasti. Erillistä tuulensuoja- tai höyrynsulkukerrosta ei tarvita.

Seinien sisäpuolinen lisäeristämiseen soveltuvat Kingspan Therma TW56 Anselmi tai Therma TP10 – eristeet.

Talon ilmanvaihto järjestetään remontin jälkeen joko painovoimaisena tai koneellisesti, eli eristeratkaisu ei vaikuta ilmanvaihdon tarpeeseen.

2000-luvun talot

Nykyaikaiset talot rakennetaan yhä useammin passiivi- tai nollaenergiataloiksi. Taloissa kiinnitetään erityisesti huomiota rakenteiden lämmöneristävyyteen sekä tiiveyteen. Tiiveyden merkitys on suuri kun rakennetaan vähän energiaa kuluttavia taloja.

Eristemateriaalina käytetään usein tehokkaita polyuretaanilämmöneristeitä. Runkomateriaaleina käytetään puuta, harkkoja tai betonia.

Passiivienergiatasolle riittävät seuraavat Kingspan Therma -eristekerrosten paksuudet:

  • Ulkoseinissä 240 mm

  • Yläpohjissa 320 mm

  • Alapohjissa 200 mm

Meiltä löydät eristeratkaisut lähes kaikkiin eri runkomateriaaleihin. Valikoimissamme on niin puurunkoisten talojen puurunkojakoihin sopivia eristeitä kuin kivirunkoisiin taloihin ympäritäysponttuja ja työtä säästäviä eristeitä.

Tämän päivän passiivi- ja nollaenergiatalot

Olennaista energiatehokkaassa rakentamisessa on hyvä suunnittelu, järkevät materiaali- ja rakenneratkaisut sekä laadukas tekniikka ja toteutus. Energiatehokkaan talon rakentaminen ei ole teknisesti vaikeata, sillä matalaenergia- ja passiivitaloissa käytetään jo olemassa olevia ja testattuja ratkaisuja.

Lämmöneristeemme soveltuvat hyvin matala- ja passiivienergiarakentamiseen. Hyvän lämmöneristyskyvyn ansiosta rakennepaksuudet pysyvät kohtuullisina myös hyvin eristetyissä rakenteissa. Kingspan Therma -eristeiden kanssa erillistä höyryn- ja ilmansulkukerrosta ei tarvita, eikä eristeessä esiinny paksummillakaan eristepaksuuksilla sisäistä konvektiota. Myös Kingspan Therma -eristeille tyypillinen yhtenäisten eristekerrosten käyttö ohjaa rakenteita kylmäsillattomampiin liitosratkaisuihin.

Useat talovalmistajat toimittavat eristeillämme toteutettuja turvallisia passiivitaloja. Myös ovivalmistajat käyttävät eristeitämme energiatehokkaissa ulko-ovissa. Kysy lisätietoja valmistajista myynnistämme!

Talon energiankulutuksen pienentäminen

Talon energiakulutuksen pienentämisessä tulisi ottaa huomioon alla olevat seikat.

Lämmitysenergian tarpeen osalta:

  • Rakennuksen seinien, katon ja lattian hyvä lämmöneristys ja ilmanpitävyys

  • Ikkunoiden ja ovien hyvä lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys

  • Hallittu ilmanvaihto

  • Lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta mahdollisimman tehokkaasti

  • Selkeät suunnitteluratkaisut


Energian tuoton osalta:

  • Energiatehokkaiden menetelmien (kuten maalämpö/-jäähdytys) käyttö lämmityksessä/jäähdytyksessä

  • Lämmitysjärjestelmän häviöiden minimointi

  • Huonekohtaisten tehokkaiden lämmönsäätimien käyttö


Rakennuksen käytön osalta:

  • Sopiva sisälämpötila

  • Lämpimän veden käytön kohtuullisuus

  • Tuuletuksen hoito lämmityskaudella ensisijaisesti ilmanvaihtolaitteen lämmön talteenoton kautta

Energiatehokasta ohuesti

Meiltä löydät rakenneratkaisut kaikkiin eri runkomateriaaliratkaisuihin: puurunkoisiin taloihin puurunkojakoihin sopivat tuotteet ja kivirunkoisiin taloihin ympäritäyspontatut, joiden lisäksi rakenteeseen ei tarvita erillistä tuulensuoja- ja höyrynsulkukerrosta.

Matala- ja jopa passiivienergiarakenteet voidaan eristeillämme toteuttaa normaaleilla runkorakennevahvuuksilla, jolloin rakennuksen energiatehokkaampi lämmöneristys ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia materiaaleissa ja työssä. Kun runkorakenteen paksuus voidaan pitää ennallaan, parempi lämmöneristys ei aiheuta lisäkustannuksia esimerkiksi runkomateriaaleihin, sokkeliin, ulkopinnoitteeseen ja kattomateriaaleihin. Passiivitalo ei aiheuta myöskään reunaehtoja arkkitehtuurille, kun runkorakennepaksuudet voidaan pitää ennallaan.

Näillä eristepaksuuksilla päästään jopa passiivienergiatasolle:

  • Ulkoseinissä 240 mm Kingspan -eristettä

  • Yläpohjissa 320 mm Kingspan -eristettä

  • Alapohjissa 200 mm Kingspan -eristettä

Ilmanpitävyys

Koska Kingspan Therma -eristelevyt ovat jäykkiä ja niiden saumat tiivistetään saumavaahdolla, on ilmanpitävyys Kingspan Therma -rakenneratkaisujen luontainen ominaisuus. Saumavaahdolla myös läpiviennit saadaan tiivistettyä ilmanpitäviksi. Matala- ja passiivienergiatalon vaatima ilmanpitävyys (N50 luku alle 0,6) saavutetaan Kingspan Therma -eristeitä käytettäessä huolellisella saumavaahdotuksella. Kingspan Therma -eristeisissä rakenteissa ilmanpitävyys säilyy myös vuosien kuluessa, kun rakenteessa ei ole esimerkiksi teipattuja muovien saumoja.

Matala-, passiivi- ja nollaenergiatalojen määritelmät

Tässä lyhyesti, mitä eroa on matala-, passiivi- ja nollaenergiataloilla:

  • Matalaenergiatalo

    Motivan määritelmän mukaan matalaenergiatalo kuluttaa enintään 85% vuoden 2010 rakennusmääräysten vertailulämpöhäviöistä. Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kWh/brm² vuodessa.

  • Passiivienergiatalo

    Passiivienergiatalon toiminta perustuu siihen että talon lämmitysenergiantarve on vähennetty niin pieneksi että auringon lämpö, kodinkoneiden ja ihmisten tuottama lämpö riittävät ylläpitämään miellyttävän sisälämpötilan suurimman osan vuodesta. Toisin sanoen passiivitalossa ei tarvita teoriassa ollenkaan lämmitystä, käytännössä pakkaskausia ja poissaoloja varten tarvitaan varalämpölähde. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalon vuosittainen lämmitysenergian maksimitarve on Etelä-Suomessa 20–30 ja Pohjois-Suomessa 25–35 kWh/m2.

  • Nollaenergiatalo

    Rakennus tuottaa uusiutuvaa energiaa saman verran kuin kuluttaa keskimäärin vuoden aikana. Tyypillisesti rakennuksen lämmöneristys on toteutettu jopa passiivitaloa paremmin ja aurinkokeräimiä ja muita uusiutuvan energian lähteitä käytetään energian tuottamiseksi. Rakennus on kuitenkin kytketty sähkö- tai muihin energiaverkkoihin energiantuotannon ja -kulutuksen tasaamiseksi eri vuodenaikoina.

Tarvitsetko lisätietoa tuotteistamme tai apua suunnitteluun?

Jokainen kohde on erilainen. Tekninen tukemme ja myynti- ja markkinointihenkilömme auttavat mielellään löytämään sopivat ratkaisut niin rakentamisen ammattilaisille kuin pientalorakentajalle ja -remontoijalle.

Ota yhteyttä

Kingspan Insulation Suomi

Voimakatu 18

Tampere

33100

Puh. 0207 786 700